tiistai 18. marraskuuta 2014

Palkkoja dumpataan työvoimapulalla uhkailulla

JULKAISTU: Kansan uutiset / Viikkolehti  25.7.2014 s.26
Suomessa EK on tasaisin väliajoin varoitellut tulevasta työvoimapulasta jo 70-luvulta alkaen. Silloin vielä sille oli jonkinlaisia perusteita. Jos teollisuustuotanto kasvoi  viisi prosenttia niin työvoiman tarvekin kasvoi saman viisi prosenttia.

Sen jälkeen teknologia ja automaatio muutti tilanteen perinpohjin. Jo 60-luvulla  Japanissa keksittiin Okunin laki, joka tarkoittaa, että jos työvoiman toivotaan kasvavan yhdellä prosentilla, tuotannon täytyy kasvaa kolme prosenttia.

Graafi  / Okunin laki



80-luvun lopulla EK:n propagandaosasto EVA julkaisi jopa kirjasen, jossa varoitettiin tulevasta työvoimasta. Työvoimapulan sijasta tulikin yllättäen lähes puolen miljoonan massatyöttömyys.
Vuoden 2008 finanssikriisiin asti työnantajat jatkoivat mantraa työvoimapulasta. Tuolloin jopa silloinen valtionvarainministeri Jyrki Katainen A-Studiossa  (4.10 2008) laukaisi todellisen tietoiskun: ”Yhdentoista vuoden päästä tarvitsemme 1,8 miljoonaa siirtotyöläistä Suomeen”.
Nyt virallinen työttömyys on yhdeksän prosenttia ja yli 300 000, mutta todellinen työttömyysaste (laaja työttömyys) on lähes 20 prosenttia. Silti EK:n työvoima-asiantuntijat Riitta Wärn ja Mikko Räsänen ovat sanoneet, että työvoimapula on yhä suuri huolenaihe. (TV2:n ”Hullu juttu”, vuodelta 2011 ja uusintana 31.5. 2014),

Graafi 4 / Työttömyys / Laaja / Suomi 1988-2014


Ohjelmassa tilintarkastaja Pauli Vahtera teki mielenkiintoisen laskuharjoituksen. Lopputulemana oli, että työvoimapulan sijasta meillä on vuonna 2020 yli miljoona työvoimareservissä olevaa kansalaista. Laskuharjoitus työvoimareservin suuruudesta oli tuolloin seuraava. Siinä on lukuisia asioita, joita ei EK:n laskelmissa ole.

Ensin viralliset työttömät 186 000, työvoimakoulutuksessa 116 000, Osa-aikatyöntekijöitä 70 000, syrjäytyneet nuoret 60 000, osa-aikatyötä tekevät eläkeläiset 25 000, työkyvyttömyyseläkeläiset  18 600, Lomautetut 17 000, Suurten ikäluokkien vapauttama työvoima, Opintojen lyhentäminen vuodella (hallitus ajaa tätä) 50 000, Eläkeiän nosto kolmella vuodella (hallitus ajaa parhaillaan tätä) 120 000, Automaation vaikutus 200 000, Teollisuuden tuottavuuden kasvu 75 000, Kuntatyöntekijöiden lomaoikeuksien karsiminen 30 000.

Kokonaisreservi olisi täten 1 048 300 lisätyöpaikka  nykyiselle 2,5 miljoonan kokonaistyövoimalle. Vahteran laskelma  sisältää joitakin pieniä päällekkäisyyksiä, mutta kokonaisuutena se on huomattavasti lähempänä totuutta kuin EK:n ekonomistien ennustukset.

  Opetus on, että nykyisen pääministeri Kataisen  ja Vahteran näkemysten  välillä työvoiman tarpeesta on lähes kolmen miljoonan työntekijän ero. Siis enemmän kuin nykyinen koko työllisten määrä!
Tällaisen tiedon ja ammattitaidon avulla Suomea on johdettu viime vuosina ja vastaisuudessa ehkä jossakin tärkeässä EU-tason virassa (Katainen).

EK:n työvoimapulapuheet ja Kataisen utopistinen tarve lisätä maahanmuuttajia johtuvat vain pääoman ahneudesta. Kun työvoimasta saadaan riittävästi ylitarjontaa kaikilla tasoilla, maahanmuuttajat tyytyvät kaikkein pienimpään palkkaan, jos vain saavat työluvan maahan.
Samalla se pakottaa kantaväestön dumppaamaan palkkatasoaan ja työehtojaan yhä alemmalle tasolle, että jotain työtä löytyisi.

Graafi nro 6 / Palkat / Osuus BKT:sta / Teollisuusmaat


Se on sitä kaivattua ”kilpailukykyä”. Siksi palkkojen osuus kansantulosta on vuodesta 1992 pienentynyt 58 prosentista 50 prosenttiin, vaikka työntekijöiden määrä on lisääntynyt 400 000 työntekijällä mukaan lukien maahanmuuttajat.

Ari Ojapelto
Tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
Tampere

Luetuimmat

Kävijöitä