perjantai 10. heinäkuuta 2015

Mistähän kysynnän puute johtuu?

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite 22.5. 2015 s.34
Vastine SAK:n tutkimuspäällikkö Jorma Antilalle:
http://www.kansanuutiset.fi/nakoislehti/20150522/index.html#


SAK:n tutkimuspäällikkö Jorma Antila otti esille tärkeän asian (KU/VL/Horisontti 8.5. 2015) kirjoittaessaan otsikolla: ”Sipilän hallituksen työpaikat kiinni kysynnästä”.

Ansiokkaasti hän otti esille Ruotsin teollisuustuotannon kehityksen, joka ei ole yhtään sen parempi kuin Suomen, vaikka Ruotsia on tarjottu esimerkiksi loistavasta talouskasvusta (Borgin ja Vartiaisen muistio).
Antila muistutti myös siitä, ettei yrityselämä hyvistä voitoistaan huolimatta investoi eikä luo uusia työpaikkoja, vaan jakaa 80 prosenttia voitoista osinkoina omistajille.

Lisäksi Antila muistuttaa, että loputon yhteiskunnan säästö-, supistus- ja leikkauslinja johtaa yhä syvenevään kulutuskysynnän supistumiskierteeseen ja vain pahentaa lamakierrettä.

Kaikki tämä oli ansiokasta. Mutta tärkeimmästä kulutuskysyntää supistavasta kehityksestä Antila ja AY-liike ovat olleet hiirenhiljaa.

Antila puhuu ja vertailee vain työttömyys- ja työllisyystilastoja kun pitäisi puhua työn määrän lisääntymisestä tai häviämisestä. Oikean ja todemman kuvan saa vasta kun seurataan tehtyjen työtuntien kehitystä.

Graafi: Työtunnit / BKT / Tuottavuus 1975-2013

Kun otetaan lähtökohdaksi edellisen laman edeltävä aika (1991), Suomen bruttokansantuote (BKT) on kasvanut kaksinkertaiseksi, mutta työtunnit ovat vieläkin alhaisemmalla tasolla kuin silloin. Ay-liike kuvittelee vieläkin, että  tuottavuuden lisäys on tapahtunut vain hiostamalla ja työntekijän selkänahasta.

Ay-liike ei tunnista vieläkään, että digitalisaatio on vienyt duunarin ostovoiman. Palkkojen osuus BKT:sta on esimerkiksi Suomessa pienentynyt 71,1 miljardista (v.1991) 61,5 miljardiin (v.2014). Ostovoimaa on kadonnut 12,6 prosenttiyksikköä. Sama trendi on muissakin kehittyneissä maissa.

Graafi: Palkatm/ Osuus BKT:sta /Teollisuusmaat


Kun Suomen BKT on vähän yli 200 miljardia, markkinoilta on hävinnyt peräti 25 miljardia euroa ostovoimaa, joka on poliitikkojen peräänkuuluttaman kasvun, yrittäjyyden ja uusien työpaikkojen (edes teoreettisten, ks. okunin laki) ylivoimaisesti tärkein edellytys. Samalla se vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan kulutusveropottiin ja yhteiskunnan verotuloihin.

”Kilpailukykysyistä” tuloverotusta on alennettu Lipposen hallituksen aloittamista rikkaitten verohelpotuksista yhteensä 15 miljardia. Ilman tätä valtavaa veroeroosiota meillä ei olisi nykyistä  kestävyysvajetta.

AY-liike ei vieläkään ymmärrä, että digitalisaatio on aiheuttanut yhteiskunnan toimintoihin vakavan järjestelmävian, jossa työntekijöiden ostovoima automaattisesti hiipuu vaikka tuotanto kasvaa.

Graafi: Ostovoima / Suomi / 2003-2014


Sama supistuminen kertaantuu siis myös yhteiskunnan verotulojen kohdalla, koska pääosa verotuksesta ja Sotu-maksuista on palkkaperusteisia tasaveroja. Ainoastaan tulovero on progressiivista ja sen osuus on alle 10 prosenttia kaikista työnantajan maksamista työvoimakustannuksista. Digitalisaatrio on käytännössä laillistettua veronkiertoa.

Graafi: Vero / Progressiivisen tuloveon osuus 1948-2005
AY-liike on keksinyt ongelmaan loistavan ratkaisun, jota toistavat myös kaikki päättäjät Sipilää ja Ihalaista myöten. Tuottavuutta on lisättävä digitalisaation avulla (vrt. 5% tuottavuushyppy), jotta kilpailukyky paranisi!

Ari Ojapelto,
Tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
Tampere

Luetuimmat

Kävijöitä