perjantai 10. heinäkuuta 2015

Verotus ei vie työhaluja.

JULKAISTU: Kansan Uutiset / Viikkoliite 18.6. 2015

Uuden hallituksen yksimielinen ”tilannekuva” lähti siitä näkemyksestä, että verotusta ei voi korottaa. Varsinkin Alexander Stubb on aikaisemmin lukuisia kertoja väittänyt, että ”himoverotus” ja ylikireä progressiivinen verotus tappaa yrittämisen, työhalut ja työpaikat.

Molemmat uskomukset ovat vääriä. Valtionvarainministeriö julkaisi juuri (HS 6.6. 2015, Juha-Pekka Raeste) tutkimuksen joka kertoi, että valtio voisi korottaa veroja. Tähän selkeään tulokseen päätyy valtionvarainministeriön tuore selvitys, jossa finanssisihteeri Mauri Kotamäki tutki työn, kulutuksen ja pääomien verotusta Suomessa.

Tieteellinen tulos on ristiriidassa politiikassa (kokoomuksen ja EK:n) yleisen hokeman kanssa, että veroja ei voi enää korottaa Suomessa.

Tutkimus tehtiin yleisen tasapainon makromallin avulla veroasteen noston vaikutuksia Laffer-käyriin vertaamalla. Laffer-käyrä kertoo, kuinka paljon verotuotto kasvaa, kun veroastetta nostetaan.

Siihen liittyy keskeisesti osin kiistanalainen teoria siitä, että verotuksen kiristyminen yli tietyn rajan vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja vähentää näin verotuloja.

Tutkimustulosten mukaan Suomi on vielä finanssikriisin jälkeisen talouskurimuksen jälkeenkin vielä selvästi Laffer-käyrän vasemmalla puolella. Tuloveron huippu olisi tutkimuksen mukaan vasta kymmenen prosentin päässä. Toisin sanoen jos valtiolle halutaan tuloja, kaikkia tutkittuja verolajeja voi vielä kiristää ilman, että verotuottojen määrät kääntyisivät kiristysten takia laskuun.

Erityisesti suuri ero verotuksen tason ja mahdollisen veroasteen välillä löytyy Suomen pääomaveroasteessa, jossa veroastetta voisi nostaa nykyisestä noin 31 prosentista jopa 79 prosenttiin.

Graafi: Verot / Rajaveroasteet / usa /UK /1900-2013

  
Työhalujen laskusta on empiiristä kokemusta. Yhdysvalloissa ja Englannissa oli sodan aikana 40-luvulla ja vielä 50-luvulla kaikkein progressiivisimmat verojärjestelmät. Vaikka Yhdysvalloissa rajaveroprosentti oli hetkittäin 50-luvulla yli 90 prosenttia, ei se tappanut yrittäjyyttä eikä vaurastumista. Päin vastoin, 50-luvulla Yhdysvaltojen talous porskutti parhaiten tuohon aikaan ja perheet tulivat toimeen pelkällä miehen palkalla.

Veroprogressiostakin on annettu valtamedioissa väärää tietoa. Kaikki muut verot (kulutus-, kunnallis, valmistevero jne) paitsi valtion tulovero, ovat tasaveroja.

Graafi: Vero / Progressiivisen tuloveron osuus / 1948-2005


Progression osuus on vain n. 20 prosenttia. Jos mukaan lasketaan kaikki työnantajan maksamat palkkaperusteiset maksut (sotu, eläke, jne), progression osuus on enää alle kymmen prosenttia.

Emeritusprofessori Jouko Ylä-Liedenpohja on on väittänyt, että jos rikkaitten verotusta nostetaan ”liikaa”, parhaat ja koulutetuimmat aivot häipyvät maasta.

Graafi: Työttömyys / Insinöörit


Mihin he häivyvät? Kaikkialla on ylikoulutettuja jo liikaa. Suomessa on jo 43 000 akateemisesti koulutettua kortistossa. Etelä-Euroopan talousongelmamaista (Kreikka, Italia, Espanja, Portugali, Irlanti ja Pohjois-Afrikka) on jo lähtenyt satoja tuhansia, jollei jo miljoonia hyvinkoulutettuja ja parhaita aivoja etsimään työtä jo ennestään täysille EU:n markkinoille.

Kiinasta valmistuu joka vuosi yli seitsemän miljoonaa akateemisesti koulutettua (”nälkäistä” ja halpaa) huippuaivoa markkinoille. Ei ole mitään pelkoa aivovuodosta, koska ylitarjonnasta johtuen akateemistenkin palkkataso alkaa olla kohta baariapulaisen tasolla.
  
Digitalisaation johdosta pääoma tarvitsee tulevaisuudessa entistä vähemmän myös huippuosaajia – tosin aivan pienestä huippujen huipusta on aina kysyntää.

Ari Ojapelto, Ari
Tietokirjailija
Tampere

Luetuimmat

Kävijöitä