Sähköpostikeskustelu Vattin ylijohtaja Juhana Vartiaisen kanssa

VAIHE 1.
AO:n viesti Vartiaiselle 13.12. 2012


Ylijohtaja Juhana Vartiainen,
(lopussa viesti Arto Nybergille)


Olitte huolissanne hyvinvointivaltion puolesta mutta ette veroeroosiosta.
Yrityksille kuitenkin suosittelitte erilaisia helpotuksia "kannustamisen" ja "kilpailukyvyn" säilyttämisen nimissä.
Markus Jäntti oli oikealla asialla. Hyväosaisia on paapottu jo tuloverohelpotuksilla. Esimerkiksi pelkästään vuosien 1996-2003 välillä rikkaitten verohelpotukset kohoavat 10 miljardiin euroon ja yrityksiä lukuisilla erilaisilla verohelpotuksilla ja veronkiertomahdollisuuksilla.
Olen valmis julkiseen väittelyyn aiheesta kanssanne.


Ystävällisin terveisin:
Ari Ojapelto
Tietokirjailija


PS: Viesti toimittaja Arto Nybergille:


Olen ihmetellyt tässä finanssikriisissä, miksi (talous) toimittajat ovat olleet hiirenhiljaa pankkien taseissa piilevien johdannaismarkkinoiden alaskirjauksesta.
Kun teillä jatkossa on näitä taloustieteen ja pankin huippuammattilaisia haastateltavana, niin tässä olisi heille kohtalaisen vakava ongelma
vastattavaksi:


Johdanto:
Maailman bruttokansantuote on n.70 biljoonaa. Pankkien taseissa on piilossa arvottomia johdannaispapereitä kymmenkertainen määrä eli n. 700 biljoonaa.


Kysymys:
Millä ja kenen rahoilla pankkien taseet korjataan tulevaisuudessa oikeaan arvoonsa alaskirjaamalla. Siihen tarvitaan n. 600 biljoonaa. (Islannin pankkikriisissä näistä papereista hävisi 94 prosenttia taivaan tuuliin).
Alaskirjaus on pakko tehdä, muuten luottamus pankkeihin ja pankkien välinen luottamus ei palaudu ja kriisi jatkuu loputtomiin "räjähtäen"
lopulta. Ks. linkki:


Verkkomedia 4.11. 2012 / Avoin kysymys taloustieteilijöille ja pankkiireille
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5584




VAIHE 2.
Vartiaisen viesti AO:lle14.12. 2012






Hei


Kiina ja Intia ovat modernisoitumisvaiheessa, jossa työvoimaa vielä siirtyy moderniin talouteen. Silloin palkka pysyy nälkätasolla, kunnes reservi on ehtynyt. Suomessa tämä on historiaa.


Suomessa on nykypelisäännöillä noin 6 prosentin nairu, siis se työttömyystaso jonka alapuolella palkat ja hinnat alkavat nousta kiihtyvästi (OECD:n mukaan 8 %, uskon itse vähän alempaan lukuun). Todellinen työttömyys n 8 prosenttia. Siis noin 2 prosentin (50 000 hlön) kuilu suhteessa tasapainotilaan, ei mikään valtava työttömyysreservi .


Nairu ei riipu työvoiman määrästä (muutenhan isossa taloudessa olisi aina korkeampi työttömyys). SIksi


työllisyys = työvoima x (1-NAIRU), ja
työllisyyden kasvuprosentti = työvoiman kasvuprosentti.


Olisi tietysti hyvä jos nairua saataisiin alas, mutta työn tarjonta ja nairu ovat toisistaan riippumattomia ilmiöitä.
Katsele Layard-Nickell-Jackman-kirjaa "Unemployment". Tai Carlin-Soskice: Macroeconomics. Minulla on siis makrotaloustieteen mainstream-ajattelumalli, ei sen tyhmempää mutta ei fiksumpaakaan.


Parhain terveisin
Juhana






VAIHE 3.
AO:n viesti Vartiaiselle 19.12. 2012-12-03


Ylijohtaja Juhana Vartiainen,


Kiitoksia asiallisesta vastauksesta kritiikkiini. Anteeksi pieni viivytys vastaukseeni, koska olin pienellä ulkomaanmatkalla.
Tosin ette vastannut kritiikkiini joka oli seuraava: "Kun työn tarjontaa lisätään kyllä työpaikkoja aina löytyy" ja "Ei työt lopu kun vain löytyy tekijät".
Tarjositte vastaukseksi (jäljempänä olevaa) "Nairua". Sillähän ei ole mitään tekemistä todellisen työttömyyden kanssa vaan se on uusklassinen teoreettinen uskomus työllisyyden ja inflaation välisestä mahdollisesta tasapainotilasta. Inflaatiohan ei ole työttömyyden syy. Ks. Oheinen kritiikkilinkki:


http://rahajatalous.wordpress.com/2012/03/30/taystyollisyys-ja-nairu/


Minusta oleellisempi tarkastelukulma on kasvun ja työllisyyden välinen kohtalonyhteys. Työttömyys on ollut myös kehittyneiden teollisuusmaiden suurin ongelma jo yli 40 vuotta.
Onko Vattissa koskaan kuultu Okunin laista? Jo 60-luvulla todettiin Japanissa, että teknologian kehityksen johdosta kasvun pitää olla kolme kertaa nopeampaa kuin aikaisemmin, jotta syntyisi yksi uusi työpaikka. Jo 70-luvulla teollisuuden ja tuotannon kasvukäyrät erkanivat lopullisesti toisistaan. (Ks. Liitetiedosto).

Suomen BKT on 90-luvun laman jälkeen kasvanut parhaiten Euroopan maista eli kaksinkertaistunut (ks. Liitetiedosto), mutta kaikki tehdyt työtunnit ovat alhaisemmalla tasolla kuin 90-luvun alussa. (Ks. Liitetiedosto). Siis kasvu ei enää luo uusia työpaikkoja niin kuin Vatt ja muut tutkimuslaitokset uskottelevat poliittisille päättäjille.

Saksakin oli koko 90-luvun koomassa, ja se sai ns. "kilpailukykyä" palkkojen alennusten ja työehtojen heikentämisen avulla. Seurauksena Saksaan syntyivät työssäkäyvät köyhät ja ns. palvelualojen epätyypilliset "paskatyöpaikat", joilla ei enää elä.

Koska kaikki kehittyneet maat ovat samassa työttömyyden kurimuksessa, koko maailman BKT on trendinomaisesti hiipumassa nollasummamarkkinoiksi (Ks. liitetiedosto) koska maailmanlaajuinen ostovoima hiipuu. (ks. Liitetiedosto). Tavara ja palvelut eivät mene kaupaksi entiseen malliin suurilla perinteisillä markkina-alueilla. Vähäinenkin myynnin kasvu on saatu aikaiseksi velaksi kuluttamalla.
Pieni tilastollinen maailman BKT:n nousu 2000-luvun alussa tapahtui keinotekoisesti jättimäisellä velkaantumisella ja velaksi kuluttamisella (ks. Liitetiedosto).

Nykyisillä "nollasummamarkkinoilla" nykyistenkin työpaikkojen säilyminen on mahdotonta, koska tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat. (ks. liitetiedosto).

Siis "hihasta vetämänne" ns. Nairu ei kerro mitään työttömyyden todellisesta olemuksesta. Tuskin todistelunne vakuuttaa toimittajia Arto Nybergia, Olli Warista ja edes omaa henkilökuntaannekaan.
Olisiko Vattissa vihdoinkin aika keskittyä "työn tarjonnan" sijasta työn puutteeseen? Koska työttömyyttä ei nykyisessä teknologisoituneessa tuotannossa ja itsepalveluyhteiskunnassa enää voida poistaa, pitäisi keskittyä enemmän tuottavuushyötyjen verotukseen ja tuotannon tulosten uusjakoon jalostusarvon verotuksella. Siten turvattaisiin jatkossa esimerkiksi Vattin tuleva rahoitus.
Jos valtion verokertymä ja budjetti kasvaisi TUOTANNON KASVUN SUHTEESSA, valtion budjetin pitäisi olla nykyisen 55 miljardin euron sijasta n. 70 miljardia.


Ystävällisin terveisin:
Ari Ojapelto
Tietokirjailija


PS:
Jo parikymmentä vuotta sitten kirjoitin, että "Työ loppuu". Ks linkki:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/08/teknologia-vie-tyopaikat-lopullisesti.html


Työttömyys ei häviä edes "palveluyhteiskunnalla":
http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/06/palvelutko-tyollistavat-tulevaisuudessa.html


Edes osaamiseen ja koulutukseen panostamisella ei luoda uusia työpaikkoja. Ks. linkki:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2009/05/osaaminen-vain-havittaa-tyopaikkoja.html


Työvoiman tarjonta maahanmuuton lisäämisellä ei ratkaista ongelmia:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/03/ulkomainen-tyovoimako-korvaamaan.html


Vastausta työttömyyteen tulisi hakea tästä suunnasta:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/06/tyottomyyden-elvytysohjelma.html


VAIHE 4.


Vartiainen kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle kirjoituksen otsikolla: ”Työpaikat eivät Suomalaisilta lopu”. Siinä hän kirjoitti edelleen: ”Jos työvoima kasvaa, työllisyyskin kasvaa, kunhan huolehdimme kilpailukyvystämme euroalueen sisäpuolella”.




VAIHE 5.
AO kirjoitti vastineen Hesarin mielipidepalstalle, jota Hesari ei kuitenkaan julkaissut. Lähetin sen sähköpostitse Vartiaiselle.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti vieraskynäpalstalla (23.12. 2012) otsikolla: ”Työpaikat eivät suomalaisilta lopu”. Kirjoitus oli kuin tuulahdus 70-luvulta.

Hänen näkemyksensä muistuttaa taloustieteilijä Jean-Baptiste Sayn näkemyksiä, jotka jo John Maynard Keynes torppasi ajat sitten. Ilmeisesti tutkimuslaitoksen norsunluutorneissa ei ole viimeisten 40 vuoden aikana huomattu, että maailma on pullollaan "työn (yli)tarjontaa" (eli työttomiä).

Vartiainen väitti, että maailmalla riittää työpaikkoja jos vain työvoimaa on tarjolla riittävästi. Tämä talousteoreettinen uskomus on helppo kumota pelkästään toteutuneella tilastollisella kehityksellä.
Työttömyys on ollut kaikkien kehittyneiden teollisuusmaiden suurin ongelma jo yli 40 vuotta.

Suomessakin on 250 000 virallista työtöntä ja toinen mokoma "työvoiman ulkopuolella" tai väkisin "ulkoistettu jollekin yhteiskunnan elätettävien momentille". Siis työvoimareserviä (ilman vanhustyövoimaa) on jo lähes puoli miljoonaa, jotka pitäisi ensin työllistää.

Siksi vanhusten ja kotiäitien työhön häätämisen sijaan pitäisi ensisijaisesti koulutetuille nuorille löytyä töitä. (Esimerkiksi Hesarin mielipidepalstalta (20.12.) kauppatieteiden maisterin epätoivoinen parkaisu: "Suomessa on lähes mahdotonta saada työtä"). Vattin norsunluutornissa ei ole huomattu edes Suomen akateemisen työttömyyden lisääntymistä.

Onkohan Vartiainen koskaan kuullut Okunin laista? Jo 60-luvulla Arthur Okun osoitti, että kolmen prosentin kasvu bkt:ssa merkitsee työttömyyden alenemista vain yhdellä prosentilla koska kehittynyt teknologia lisää tuottavuutta. Jo 70-luvulla teollisuuden ja tuotannon kasvukäyrät erkanivat lopullisesti toisistaan.

Suomen BKT on 90-luvun laman jälkeen kasvanut ylivoimaisesti parhaiten Euroopan maista eli kaksinkertaistunut (ks. Liite A), mutta kaikki tehdyt työtunnit ovat alhaisemmalla tasolla kuin 90-luvun alussa. Vuonna 1990 tehtiin 43,9 mrd työtuntia, vuonna 2011 vain 42,2 miljardia (ks. Liite B).

Liite A


Liite B



Siis kasvu ei enää luo uutta työtä. Siksi Vartiainen käytti termiä ”työpaikat”, sillä työttömyystilastoja on saatu "kikkailemalla" keinotekoisesti alennettua muuttamalla työttömyyden määrittelyä.
Saksakin oli koko 90-luvun koomassa, ja se sai ns. "kilpailukykyä" palkkojen alennusten ja työehtojen heikentämisen avulla. Seurauksena Saksaan syntyivät "työssäkäyvät köyhät". Perustettiin Minijob-järjestelmä jolla saatiin seitsemän miljoonaa matalapalkkaista (n. 5€/h) köyhää ”työntekijää”.

Vartiainen väitti, että maailmalla on aina tilaa tavaroille ja markkinoille, kunhan vain tuotetaan oikeita tavaroita ja palveluja kilpailukykyisillä hinnoilla.

Koska kaikki kehittyneet maat ovat samassa työttömyyden kurimuksessa, koko maailman BKT on trendinomaisesti hiipumassa nollasummamarkkinoiksi (ks liite C) sillä maailmanlaajuinen ostovoima hiipuu. 60-luvulla keskimäärin 3,5%, 70-luvulla n. 2%, 80-luvulla runsas 1% ja 90-luvulla n.1%.

Liite C


Tavara ja palvelut eivät mene kaupaksi entiseen malliin suurilla ja perinteisillä markkina-alueilla. Vähittäismyynnin volyymi-indeksi on kasvanut vuosien 1995-2011 välillä Japanissa 100 pisteestä n.-95:een, Saksassa n.-97:ään, Euroalueella n.120:een ja USA:ssa n.170:een (siellä kuluttajat ostivat roimasti velaksi).



Uusien markkina-alueiden (Kiina ja Intia) uusi ostovoima (nälkäpalkat) ei riitä alkuunkaan korvaamaan menetettyä ostovoimaa (Euroopan 5-10 -kertaiset palkat). Vähäinenkin myynnin kasvu on saatu aikaiseksi velaksi kuluttamalla.

Pieni tilastollinen trendistä poikkeava kahden prosentin maailman BKT:n nousu 2000-luvun alussa tapahtui keinotekoisesti jättimäisellä velkaantumisella ja velaksi kuluttamisella. EU-maiden kokonaisvelka on peräti 4,7 kertaa maiden BKT!.



Nykyisillä "nollasummamarkkinoilla" nykyistenkin työpaikkojen säilyminen on mahdotonta, koska tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat. 60-luvulta alkaen Suomen keskimääräinen tuottavuus on ollut 2-3 prosenttia vuodessa.



Vartiainen on perännyt tuottavuuden kasvua joka on ollut EU-maiden parhaimpia viimeisten 30 vuoden aikana. Nyt on ollut pientä laskua koska tuotannon käyntiaste on ollut kysynnän johdosta alhaalla ja ihmisiä on lomautettu.

Siis teoreettisesti ”työpaikat voivat kasvaa” jos syömme muiden maiden markkinaosuuksia (kuten Saksa, Suomi ja Kiina ovat tehneet 2000-luvulla) ja siten olemme aiheuttaneet osaltamme EU-kriisimaiden ahdingon. Nollasummamarkkinoilla toisen voitto on toisen häviö, vaikka Vartiaisen neoklassiset oppikirjat muuta väittävät.

Ihmetytti, että Vartiainen palkanalennuspuheidensa yhteydessä ei ole maininnut mitään funktionaalisen tulonjaon muutoksista. Palkkojen osuus on jo pienentynyt 55%:sta 45%:iin. Pääoma ja yrittäjävoitot ovat korjanneet potin.

Olisiko Vattissa vihdoinkin aika keskittyä "työn tarjonnan" sijasta todelliseen ongelmaan eli työn puutteeseen?


Ari Ojapelto
Tietokirjailija
Tampere





VAIHE 6.
AO:n sähköpostiviesti Vartiaiselle 27.12. 2012-12-28


Hyvä Juhana,


Anteeksi, jos lähestymistapani on ollut liian provosoiva. En missään tapauksessa halua olla "vihollisesi", vaikka olemmekin erimielisiä monista asioista.
Kiitän kohteliaasta palautteesta, sillä olen tottunut saamaan talousprofessoreilta aika ylimielistä palautetta. ks. linkki:


http://ariojapelto.blogspot.fi/2009/03/ojapelto-lehtien-palstoilla.html#yliopistolehti


Olen harrastanut myös debatointeja talousprofessorien kanssa mm. "talouden oppirakenteista". ks. linkki:


http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/08/debatit-lehdet.html


Näistä debateista näkee, että taloustieteilijät ovat keskenäänkin kovin erimielisiä talouden teoreettisista malleista. Siksi en niistä juuri perusta.
Minua kiinnostaa talouden toteutunut kehitys ja niiden toteutuma teorioihin nähden. Liitetiedostossa oleva materiaali yksiselitteisesti todistaa esimerkiksi seuraavaa, joka on vastoin vallassa olevia uusliberalistisia talousoppeja:


1. Pääomien vapauttaminen ei aikaansaanutkaan talouden kasvua.
2. Kasvu ei enää luo työtä/työpaikkoja (siis kasvun suhteessa).
3. Kaikille ei tulevaisuudessa riitä markkinaehtoista työtä.
4. Tuottavuuden parantaminen ei lisää työpaikkoja (päin vastoin hävittää niitä) Tilapäisesti sillä voi ryöstää muilta markkinaosuutta.
5. Palveluyhteiskunta on kupla.
6. Osaaminen ja innovaatiot eivät luo uusia työpaikkoja. Ne toimivat käytännössä samoin kuin tuottavuuden lisäys.(lisää tilapäisesti kilpailukykyä ja markkinaosuutta)
7. Ostovoiman hiipuminen vaikuttaa yrittäjyyteen ja sitä kautta työpaikkoihin.
jne.


Tässä vain muutama asia, joihin Vattin tulisi puuttua jatkossa.
Kerroitte televisio-ohjelmassa: "Vaikuttaja: Minä Juhana Vartiainen", että olette jonkin sortin "besserwisser" ja mielellänne harrastatte julkista väittelyä.
Olen mieluusti käytettävissänne. Uskon, että pystymme sivistyneeseen ajatustenvaihtoon. Siitä saattaisi olla hyötyä molemmille. Kukaan meistä ei ole "kaikkitietävä Jumala". Mutta vain monipuolisella ajatustenvaihdolla voimme lähestyä ns. totuutta, jos sellaista nyt onkaan.


Uuden Vuoden terveisin:
Ari O






VAIHE 7.
Vartiaisen vastaus sähköpostitse AO:lle 27.12. 2012


Ari,


Mielipide-eroja meillä voi olla -- mutta voimme kai säilyttää kohteliaisuuden ja kunnioituksen. Me voimme olla keskustelussa toistemme vastustajia, mutta emme ole toistemme vihollisia.
Minä satun uskomaan taloustieteen perusmalliin työmarkkinoista (Layard-Nickell). Oletko perehtynyt heidän kirjaansa Unemployment? Lue se, jo eka luku käy teorian läpi. Voidaan vaikka keskustella siitä joskus, olet sinä niin sinnikäs että kunnioitan sinua vaikka et taloustieteen perusteoriaa hyväksykään.
Minun ajattelutapani vastaa tasan sitä mitä se kirja ja heidän luentonsa LSE:ssä minulle opettivat. Ja se on myös taloustieteen vallitseva katsanto, joka näkyy esimerkiksi keskuspankkien toiminnassa ja simulointimalleissa.


Sayn laki ei tietenkään kata suhdanneanalyysiä. Keynesin nerokas teoria koski sitä, miten talous käyttäytyy jos se joutuu pois potentiaaliselta uraltaan. Ja että talous voi juuttua taantumaan pitkäksikin aikaa koska hintamekanismi ei palauta suhdannetasapainoa. Minä siis ostan Keynesin ajattelun ihan kokonaan. Mutta Keynes koskee tätä lyhyttä aikaväliä, talouden suhdannekäyttäytymistä. Talouden pitkän aikavälin kasvun suhteen Keynes kyllä hyväksyi klassisen taloustieteen tasapainoajatukset.
Suomen osalta tämä potentiaalin eli pitkän ajan analyysi on nyt relevanttia, koska huoltosuhde heikkenee. Suhdannekuoppamme ei ole kovin syvä, työttömyys on 8% ja hintavakauden takaava työttömyys ehkä noin 6%. Jos keksit keinon jolla voidaan työttömyys laskea selvästi sen alle ilman että kilpailukykymme heikkenee, kerro. Minä uskon että tuota alhaisempi työttömyys johtaa niin suuriin palkkavaateisiin että kilpailukykymme euroalueen sisällä jatkaa heikkenemistään.


Parhain terveisin
Juhana






VAIHE: 8.
AO:N sähköpostiviesti Vartiaiselle 28.12 2012-12-28


Hyvä Juhana,


Kiitos taas asiallisesta palautteesta. Vastauksistasi voi päätellä, että emme taida sittenkään olla ajattelun aivan ääripäissä.
Muutama lyhyt kommentti.


Yleisesti: Et tunnista teknologian vaikutusta työpaikkoihin (kuten eivät muutkaan valtavirtataloustieteilijät). Okunin laki on ilmeisesti mielestäsi väärä?


Kohdat 1 ja 2. Näistä olemme ilmeisesti lähes samaa mieltä. Valtavirran taloustieteilijät sitä vastoin uskovat kasvun aina lisäävän työpaikkoja ja poliitikotkin toistavat tätä mantraa.


Kohtaan 3. En usko NAIRUUN. Ks. linkki:
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/03/30/taystyollisyys-ja-nairu/


Vielä 80-luvulla pidettiin kahden prosentin "kitkatyöttömyyttä" hyväksyttävänä työttömyysasteena. Siitä se on tasaisesti noussut.


Kohtaan 5. Palveluyhteiskunta on alisteinen teollisuudelle. Ks. tarkemmin:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/08/palveluissako-tulevaisuus.html


Kohtaan 6. Kokonaistyövoimasta korkeaa osaamista tarvittavien määrä on häviävän pieni. Ks. tarkemmin:
http://ariojapelto.blogspot.fi/2009/05/osaaminen-vain-havittaa-tyopaikkoja.html


Kohtaan 7. Mitä tarkoitat "potentiaalilla"? Onko se jokin uskomus "teoreettisesta ostovoimasta?" Reaalisen ostovoiman kehitys kuitenkin määrittelee kannattaako yritystä perustaa tai laajentaa. Ks. tarkemmin:


http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/08/on-edesvastuutonta-narrata-ihmisia.html


Tällaista kahdenkeskistä "kädenvääntöä" tuskin kannattaa enää jatkaa. Sinulla on varmaan tärkeämpääkin tekemistä). Tehdään se sitten jollakin julkisella foorumilla, jotta muutkin voivat ottaa kantaa argumenttiemme uskottavuuteen. Asian jatkokäsittely on yhteiskunnallisesti tärkeätä.
Sen verran mielenkiintoista on ollut tähän hetkinenkin ajatustenvaihto välillämme, joten Sinulla on tuskin mitään sitä vastaan, että laitan tähänastisen blogilleni. Se toimisi hyvin pohjana syvemmälle jatkokeskustelulle - vai mitä?


Ystävällisin terveisin:
Ari O


PS. Pieni lisäys:
Tämä 15 vuotta vanha "työttömyyden elvytysohjelma" unohtui. Ehkä siitä on hyötyä Vattin tulevalle toiminnalle?


http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/06/tyottomyyden-elvytysohjelma.html


Yst. terv. Ari O






VAIHE 9.
Vartiaisen sähköpostiviesti AO:lle 27.12. 2012


Kiitos. Laitan alle kommentin jokaiseen teesiisi, siis olenko samaa mieltä vai eri. Ehkä näet tästä miten kaltaiseni täysin konventionaalinen ekonomisti ajattelee. Jos lukee Layard-Nickell-Jackmanin sekä Obstfeld-Rogoffin ja uskoo niihin, päätyy minun ajatteluuni.


parhain terveisin
Juhana


1. Pääomien vapauttaminen ei aikaansaanutkaan talouden kasvua.
- samaa mieltä. Kansantaloustiedekin sanoo että jo hyödykemarkkinoiden vapauttaminen tuo pitkällä aikavälillä saman kansainvälisen työnjaon kuin mikä saadaan pääomien liikkuvuudella. Jälkimmäinen ei millään selväpiirteisellä tavalla nopeuta teknistä kehitystä.
2. Kasvu ei enää luo työtä/työpaikkoja (siis kasvun suhteessa).
- kvalifioidusti samaa mieltä. Kasvu ei luo eikä tuhoa työpaikkoja, työpaikkojen määrä riippuu työmarkkinoiden toiminnasta
3. Kaikille ei tulevaisuudessa riitä markkinaehtoista työtä.
- eri mieltä sikäli kuin näet jonkinlaisen suuren muutoksen meneillään tässä asiassa. Mutta markkinataloudessa on rakenteellinen työttömyyytensä (NAIRU) jota "tarvitaan" hintavakauden ylläpitämiseksi. Ruotsissa ja Suomessa noin 6%, Tanskassa ja Hollannissa noin 4,5 %. Tämä taso lienee kasvuvauhdista ja teknologiasta riippumaton.
4. Tuottavuuden parantaminen ei lisää työpaikkoja (päin vastoin hävittää
niitä) Tilapäisesti sillä voi ryöstää muilta markkinaosuutta.
- osittain samaa mieltä. Tuottavuuden paraneminen ei vie eikä tuo työpaikkoja, muuta kuin tilapäisesti. Tilapäinen vaikutus tulee sitä kautta, että palkkojen nousuvauhti ei heti reagoi tuottavuuskasvun muutokseen (työntekijät "huomaavat" tuottavuuskasvun muutoksen viiveellä).
5. Palveluyhteiskunta on kupla.
- ei sikäli että teollisuuden työllisyysosuus todella supistuu rikkaissa maissa. Mutta koko kysymys on turha, pieni avoin talous ei voi valita elinkeinorakennettaan (eikä siis tästä tarvitse huolehtia, kunhan annetaan markkinoiden toimia).
6. Osaaminen ja innovaatiot eivät luo uusia työpaikkoja. Ne toimivat
käytännössä samoin kuin tuottavuuden lisäys.(lisää tilapäisesti
kilpailukykyä ja markkinaosuutta)
- sama vastaus kuin kohtaan 4.
7. Ostovoiman hiipuminen vaikuttaa yrittäjyyteen ja sitä kautta
työpaikkoihin.
- pitää suhdannemielessä paikkansa: jos ollaan potentiaalin alapuolella, ostovoiman kasvu lisää taloudellista toimeliaisuutta. Mutta se ei vaikuta potentiaaliin. Emme siis voi pysyvästi lisätä työllisyyttä ostovoimaa lisäämällä. Voimme ostovoimaa lisäämällä pienentää kuilua suhteessa potentiaaliin (eli lieventää taantumaa).
jne.




VAIHE 10.
AO:n viesti vartiaiselle 28.12. 2012-12-28


Terve Juhana,


Nyt on julkiselle jatkokeskustelulle paikka jotta muutkin voivat osallistua siihen. Kun Hesari ei julkaissut vastinettani (ei ilmeisesti vastaa lehden linjaa) onneksi on Verkkomedia valtavirrasta poikkeaville mielipiteille.


Verkkomedia 28.12 2012 Juhana Vartiaiselle: ”Työ on jo loppunut”.


http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=6228


Ystävällisin terveisin:
Ari Ojapelto


PS. Hesari aktiivisesti vaikenee sille kiusallisista aiheista. Ks. linkki:


http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/10/helsingin-sanomien-talousjournalismi.html




VAIHE 11.
Vartiasen viesti AO:lle 31.12. 2012


Hei


En oikein ehdi tämän enempää nyt. Mutta jos jokin vastuullinen taho joskus järjestäisi vaikka paneelikeskustelun tai väittelyn aiheesta, voisin tulla mukaan väittelemään kanssasi julkisesti.

Keskustelu on minusta kivaa.

Potentiaalilla tarkoitan siis tuotannon ja työllisyyden sitä tasoa, joka toteutuu kun vallitsee suhdannetasapaino, eli ei taantuma eikä ylikuumeneminen. Se määritellään sitä kautta, että vallitsee kustannustasapaino eli kustannusten nousu on tasapainossa inflaatiotavoitteen (kelluvan kurssin tapaus) tai Suomen kilpailukyvyn euroalueen sisällä (euromaa-tapaus)kanssa.
Keynesiläiset analyysit ovat valideja kun ollaan taantumassa (Y<Ypot) mutta ne eivät paranna potentiaalia. Potentiaalin nostaminen on avainasemassa kestävyysvajeen kannalta. Se tapahtuu työn tarjontaa kasvattamalla.


Terveisin
Juhana

Viimeisimmät kirjoitukset Kansan Uutisten blogissa: